Säännöt

Vakuutuskassan nimi on Högfors-Karkkilan sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Karkkila.

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021)

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

Kassassa on oltava vähintään 200 vakuutettua.

Kassan toimintapiirin muodostaa seuraaviin Karkkilassa sijaitseviin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt: Componenta Castings Oy, SEW Industrial Gears Oy,  Karkkilan Malliapu Oy, Högfors-Karkkilan Sairauskassa, Hyvinkäällä sijaitsevaan David Brown Santasalo Finland Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt sekä Tampereen Koneistus Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 1.6.2021.

Yllä mainittuja yhtiöitä kutsutaan työnantajiksi. Vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa työnantajalta. Vakuutussuhde on pakollinen.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu ylemmät toimihenkilöt eivätkä henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään 4 kuukautta kestäväksi.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen. Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt. Vaihtoehtoisesti ne voidaan lähettää postiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista sairauskassan internet-sivustolla.

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,3 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

Työnantaja pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä.

Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua 25 prosenttia. Maksun muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1. sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2. sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3. raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4. raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa
5. ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettu päivärahaa

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta, ei kuitenkaan keinohedelmöityksestä johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Kor­vausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Kustannuksina korvataan:

Julkinen terveydenhuolto

Kustannuksina korvataan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) enimmäismäärän mukaisesti

1 a) julkisen sairaalan ja siihen verrattavan sairaalan lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun mukainen maksu enintään 30 vuorokaudelta saman sairauden johdosta;

1 b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;

1 c) julkisen sairaalan ja siihen verrattavan samaa palvelua tuottavan toimintayksikön poliklinikka-, sarjahoito- ja päiväkirurgiamaksu sekä edellä mainituissa yksiköissä lääkärin kirjoittamasta B-lausunnosta peritty maksu.

Yksityinen terveydenhuolto

Lääkärinpalkkiot

2) 100 % lääkärinpalkkiosta silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa. Ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiosta, joka korvataan 8 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota.

Yksityisestä leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittävästä lääkärinpalkkiosta korvataan enintään 300,00. Lääkärinpalkkion tulee olla sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa.

Tutkimukset

3) 100 % lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutki­muksista näytteenottoineen,

sekä

90 % radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä esim. röntgentutkimus, TT-kuvaus, UÄ-tutkimus, magneettitutkimus

sekä

90 % kliinisen neurofysiologian ja kliinisen fysiologian tutkimuksista, esim. elektroneuromyografia, yöpolygrafia

3 a) 75 % fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista enintään 10 hoitokerralta kalenterivuodessa

3 b) 50 % lääkärin tai työfysioterapeutin määräämästä hieronnasta enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa

Mitä ei korvata

Kanta-, toimisto-, käynti- eikä palvelumaksuja, ajokorttitodistuksia, rokotteita, laitososuuksia, yksityisen terveydenhuollon syöpälääkäri- eikä laboratoriokäyntejä eikä yksityisessä hoitolaitoksessa annettua

sytostaatti-, keinomunuais- ja sädehoitoa.

Lääkkeet

4 a) lääkärin sairaudenhoitoon määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla; tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta; korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu

b) muista kun edellä a kohdassa tarkoitetuista lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista 50 %; ei kuitenkaan rokotus-, tupakanvieroitus- eikä laihdutusvalmisteista.

Matkat

5 a) vakuutetulle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden lait­teiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustan­nukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;

b) lääkärin tai muun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammat­tikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakus­tannukset; sekä

c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittu­miskustannukset, mikäli vakuutettu korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita var­ten järjestetyssä majoituspaikassa;

5 d) Yksityiseen terveydenhuoltoon tehdystä matkasta korvataan kustannukset vain, jos yksityisessä terveydenhuollossa annettu hoito tai suoritettu tutkimus on sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.

Sidokset ja apuvälineet

6 a) lääkärin määräämien tukipohjallisten, tukisukkien, henkilökohtaisten sidosten sekä käsi- ja jalkatukien kustannuksista korvataan enintään 50 euroa kalenterivuodessa, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi

Silmälasit

7) yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle korvataan lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta tai vaihtoehtoisesti silmien taittovirheleikkauksesta aiheutunut kustannus aikaisintaan kahden vuoden väliajoin 400 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti; sekä

Hammashoito

8) yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle korvataan hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta 70 prosenttia. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 450 euroa vakuutettua kohti kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa.

Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu.  Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuosittainen enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

Äitiysavustuksena maksetaan jäsenelle raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneet tarpeelliset kustannukset noudattaen soveltuvin osin, mitä 13 §:ssä on määrätty sairaanhoidosta johtuvista kustannusten korvaamisesta. Äitiysavustukseen ei kuitenkaan ole oikeutettu jäsen, joka on kuulunut kassaan laskettuun synnytysaikaan mennessä vähemmän kuin kuusi kuukautta.

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 800 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa  tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

Kumotaan.

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Kustannusten katsotaan syntyvän silloin, kun hoito annetan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy maksuajankohdan mukaan. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos vakuutettu siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.

Jos vakuutettu sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta.

Lisäetuuksia ei suoriteta ulkomaankomennuksen ajalta.

Kumotaan.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentin nojalla antamia määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

Näiden sääntöjen kohdan 13 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan. 

3) hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta etuuksien maksamiseen (määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti).

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näi­den sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamisek­si.

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia, korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1996/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. 

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Kumotaan. 

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään 1 vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa saa käyttää avustajaa.

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3. valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeis­tään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa kä­siteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kut­su, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen  37 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään toimintapiirin muodostavien työnantajien ilmoitustauluille sekä kassan kotisivuilla.

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja –paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutok­sen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokous­ta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen vakuutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vas­taavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema hen­kilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista ää­nistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää.  Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katso­taan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioi­keutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta ääni­määrästä, ovat sitä kannattaneet.

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan vakuutettujen valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoita­mista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen otta­misesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuk­sia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat se­kä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohta­jan.

Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheen­johtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähin­tään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä­ olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.  

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouk­sen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituk­sen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merki­tyksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luo­tettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kas­san juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukai­sesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edus­taa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Kumotaan.

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti  sekä maksuvalmius varmistaen.
 

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnal­le vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjalli­sesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voi­maantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäse­nyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan al­kaessa olivat kassan vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välit­tömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmas­osan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.